Olen yrittänyt käynnistää uutta strategiatyötäni eli lähestyä hottis-miehiä netissä deittien toivossa. Projekti on toistaiseksi kokenut pienen takaiskun. Ai miksikö? Siksi, että hottis-miehiä sopivasta ikä- ja koulutushaitarista tuntuu palvelussa olevan kovin vähän. Ilmiö tuntuu olevan sama kuin pikadeiteillä sillä erotuksella, että nettideittipalvelusta sentään löytyy KTM:iä (=keskitason miehiä), kun taas pikadeiteillä käy ainoastaan ATM:iä (=alemman tason miehiä).

Kiitos Shakira, olet kiteyttänyt ongelman niin hyvin. Ja ei, en usko, että miehet lähtivät pakoon, kun kuulivat sinun olevan tulossa. Ja Matt Damon ei ole myöskään se oikea minulle - hän on liian naapurinpoikamainen makuuni.

(Kertosäe tiedoksi niille, jotka eivät jaksa avata linkkiä: Where are all the men in this town? / And what’s a girl supposed to do? / Did they all run off when they knew / That I was coming ‘round, coming ‘round?)

Yrittänyttä ei laiteta. Löysin neljä kandidaattia, joita aion nyt lähestyä viestillä ja toivoa, että he myös vastaavat. Raporttia deiteistä on luonnollisesti tulossa, mikäli sellaisille päädyn

Olen ehkä jo kyllästymiseen asti raportoinut inboxini sisällöstä, mutta silläkin uhalla julkaisen satoa viimeisen viikon ajalta. Eihän näitä voi jättää julkistamatta julkisessa foorumissa.

43-vuotias mies Kuopiosta haluaa, että lähden viikonlopuksi Kuopioon tutustumaan häneen. Olenko ainoa, jonka mielestä olisi korrektia, että jos lähestytään 400 kilometrin päässä asuvia naisia, nähdään itse vaivaa ja mennään sinne 400 kilometrin päähän sen sijaan, että edellytetään naisen matkustavan kalakukkojen luvattuun kaupunkiin? Onhan Kuopio kiva kesäkaupunki, mutta silti. Niin on Helsinkikin. Toisekseen miehen vaatteet näyttivät kuvassa siltä, että tekisi ihan hyvää lähteä pienelle shoppailukierrokselle Helsinkiin. Tervetuloa! En tosin aio toimia matkaoppaana enkä shoppailuapuna tälle herrasmiehelle.

Luovaa työtä tekevä kolmekymppinen mies lähetti minulle viestin pari kuukautta sitten. Pyysin häntä toimittamaan kuvansa sähköpostiini. Kuva saapuikin – yli kuukausi sen jälkeen, kun olin sitä pyytänyt. Oli kulma pitänyt kiirettä. En edes vaivautunut vastaamaan, koska A) en pitänyt kuvasta B) viiden viikon viive on mielestäni liikaa. Nyt sitten sain mieheltä lyhyen viestin: ”Kuva saapui???”. Eikö se kerro jotain, jos en vastaa hänelle mitään? Tarvitseeko sen jälkeen vielä inistä ja ruikuttaa perään? Yleensä olen lähettänyt neutraalin vastauksen, jossa olen kiittänyt kuvasta, mutta miehen omasta saamattomuudesta johtuen en jaksanut nähdä vaivaa edes lyhyen viestin kirjoittamiseen. Read between the lines.

Sokerina pohjalla 40-vuotias mies ilmoittaa etsivänsä vakipanosuhdetta. Kirje on nälkävuoden pituinen ja omakehu haisee lähes yhtä vahvasti kuin tällä sankarilla.

• ”Saanhan kehua itseäni? No, teen sen kuitenkin.” (Olisit voinut jättää väliin.)
• ”Minulla oli hyvä ja toimiva vakipanosuhde viime syksynä.” (Less information, please.)
• ”Ei ole mikään mutu-juttu, että mulla on urheilullinen, jäntevä, solakka ja ruskettunut vartalo.” (Keksisitkö vielä jonkun synonyymin urheilulliselle jo käyttämiesi lisäksi?)
• ”Olen opetellut ymmärtämään naisia, mikä puhuu sen puolesta, että saan heidät nauttimaan.” (Työkseen kirjoittavaksi olet järjettömän huono kirjoittamaan sujuvia suomenkielisiä lauseita.)

Lisäksi miehellä on hyvä huumorintaju (omasta mielestään) ja hän osaa puhua asiasta kuin asiasta (lue: tuntikausia itsestään ja omasta työstään).

”Mielestäni tästä olisi jännittävää ottaa selvää.” Minun mielestäni ei. Lisäksi olisi suotavaa, että hankkisit sisälukutaidon, jonka avulla voisit kohdentaa viestejäsi naisille, jotka etsivät panoseuraa kuten sinäkin. Vastausprosentti voisi olla suurempi. Tätä kutsutaan kohdennetuksi markkinoinniksi.

Näin tällä kertaa.