Tapasin pusakkamiehen eilen nettideittien merkeissä. Pusakkamies on tähänastisen elämäni deiteistä ehdottomasti kamalin ultimate-horror-kokemus.

Olimme sopineet treffit erään keskustassa sijaitsevan kahvilan eteen. Kun saavuin paikan päälle, siellä ei ollut ketään. Parinkymmenen metrin päässä sijaitsevan toisen kahvilan edessä hengaili sinisessä pusakassa mieshenkilö, joka räpelsi kännykkäänsä. Totesin, että hän on asustuksesta päätellen varmaankin tauolla oleva taksikuski ja käännyin poispäin katselemaan ihmisvilinää kadulla.

Hetken päästä huomasin silmäkulmastani, että mies alkoi kävellä minua kohti. Hän ei ollutkaan taksikuski vaan käsittämättömän huonosti pukeutuva deittini, joka ei muutoinkaan näyttänyt ollenkaan samalta ihmiseltä kuin kuvassa. Heti ensimmäisiksi sanoikseen hän tokaisi, että ”miksä teit noin?” Öö, miten noin? ”No sä vilkasit mua ja sitten sä vaan käänsit selkäsi mulle?”. Niin, en tunnistanut sinua ja olit väärässä paikassakin, sovimme tapaamisen tämän kahvilan eteen. ”Aha. Musta tuntuu kyllä ihan, että olisin jossain väärillä treffeillä. Mä leikkasin mun hiukset, siis oonko mä tosiaan niin eri näköinen kuin siinä kuvassa?” Joo, kyllä olet.

Tähän väliin pieni ja herttainen yksityiskohta: miehen nenästä roikkui räkää koko ajan eikä hän vaivautunut pyyhkimään sitä pois.

Keskustelimme kahvikuppien ääressä työstämme. Mies kertoi tekevänsä myyntityötä eräässä tunnetussa ketjussa. ”Mut mä varmaan kohta vaihdan takasin mun edelliseen työhön, kun tosta saa niin huonosti palkkaa.” Aha, missäs sä sitten aiemmin olit töissä. ”Niin mä jaoin niitä lehtiä.” Kyseessä oli siis ihminen, joka oli deittiprofiilissaan kertonut olevansa gradua vaille valmis oikeustieteen kandi. Tuijotin räkävanaa hänen nenänsä alla (ei, hän ei edelleenkään ollut pyyhkinyt sitä pois) ja mietin, milloin se mahtaa tipahtaa kahvikuppiin ja samalla pohdin miten hienoa on, että ihmiset tavoittelevat koulutustaan vastaavia työtehtäviä ja asettavat itselleen uratavoitteita.

Tunnelma tiivistyi. Pusakkamies vaati saada tietää, olisinko lähtenyt hänen kanssaan treffeille ollenkaan, jos olisin tiennyt, että hän leikkaa hiuksensa. Herran jestas, en missään nimessä. En todellakaan käy deiteillä ihmisten kanssa, jotka käyvät parturissa. Joo. Lisäksi hän inttämällä intti, onko hän tosiaankin niin eri näköinen kuin profiilikuvassaan. Kyllä vaan. Get over it!

Sen sijaan voi olla, etten olisi lähtenyt deiteille ollenkaan, jos olisin etukäteen tiennyt, että paikalle ilmestyy A) ei kovin viehättävän näköinen B) erittäin huonosti pukeutuva C) neuroottinen ja hysteerinen D) äärimmäisen huonon itsetunnon omaava OTK, joka jakaa työkseen sanomalehtiä.

Pusakkamies jäänee historiankirjoihin kaikkien aikojen huonoimpana deittinä – ainakin syvästi toivon, etten koe vastaavaa enää toiste!